"Koen tunteita, joita ei muualta saa": tutkimus päätoimisten jalkapallon juniorivalmentajien sekä valmennus- ja junioripäälliköiden työnkuvista ja motivaatiotekijöistä

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin päätoimisten jalkapallon juniorivalmentajien sekä valmennus- ja junioripäälliköiden taustatekijöitä, työnkuvia ja motivaatiotekijöitä. Työn toimeksiantajana oli Suomen Palloliitto, ja tavoitteena oli luoda nykykuva päätoimisten juniorivalmentajien sekä valmennus- ja junioripäälliköiden valmentajakunnista. Päätoimisten määrät juniorijalkapallossa ovat olleet jo pitkään kasvussa, mutta tutkimustietoa ammattikunnasta on ollut vähän. Sen vuoksi opinnäytetyö oli Suomen Palloliitolle ajankohtainen ja tärkeä. Juniorijalkapallossa työskennellään monin erilaisin tehtävänimikkein ja työnkuvin. Näin ollen tutkimustuloksia ei ollut järkevää käsitellä yhtenä päätoimisten valmentajien ryhmänä. Tutkimustulosten raportoinnissa vastaajat jaettiin kolmeen vastaajaryhmään, minkä avulla pyrittiin luomaan mahdollisimman tarkka nykykuva valmentajakunnista. Tutkimuksen kolme vastaajaryhmää olivat päätoimiset juniorivalmentajat, valmennustyötä tekevät valmennus-/junioripäälliköt sekä päätoimiset valmennus-/junioripäälliköt. Tutkimus tehtiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Empiirinen tutkimusaineisto kerättiin verkkokyselyllä syyskuussa 2022. Kysely lähetettiin 105 seuraan, missä Suomen Palloliiton tietojen mukaan työskenteli päätoimisia juniorivalmentajia tai valmennus-/junioripäälliköitä. Kyselyyn vastasi 78 päätoimista juniorivalmennuksen ammattilaista. Tämän tutkimuksen perusteella päätoimisuus on juniorijalkapallossa erittäin miesvaltainen ala. Suuri osa juniorivalmennuksen työpaikoista on Uudellamaalla sekä muissa suurissa asutuskeskuksissa. Päätoimisten juniorivalmentajien sekä valmennus- ja junioripäälliköiden työnkuvat ovat laajoja, ja työajat jakautuvat moniin eri tehtäviin. Kaikkien vastaajaryhmien tärkeimmät valmennustyön motivaatiota edistävät tekijät olivat vuorovaikutus pelaajien kanssa sekä pelaajien kehittyminen. Eniten motivaatiota heikentäviä tekijöitä olivat valmennuksen oheistehtävät sekä palkkataso. Valtaosa vastaajista näki työskentelevänsä jalkapallon parissa viiden vuoden kuluttua